ORIVEDEN KALATALOUSALUE

AJANKOHTAISTA

Oriveden kalatalousalueeseen sisältyy sekä järviä että virtavesiä. Kalatalousalueen vesipinta-ala on 121 601 hehtaaria. Vedet sijaitsevat Ilomantsin, Kontiolahden, Kiteen, Liperin, Rääkkylän, Tohmajärven, Heinäveden ja Enonkosken kunnissa sekä Joensuun ja Savonlinnan kaupungeissa. Kalatalousalueella on kaksi merkittävämpää jokea, joista Ala-Koitajoki laskee Pielisjokeen ja Pielisjoki puolestaan Pyhäselkään. Merkittävimpiä järvialtaita ovat Pyhäselkä, Jänisselkä, Ukonselkä, Heposelkä, Orivesi ja Paasivesi.

Oriveden kalatalousalueelle esiintyy Vuoksen kantaa olevia järvilohta ja järvitaimenta. Järvilohen lisääntymisalueet sijaitsivat Ala-Koitajoella ja Pielisjoella, mutta voimalaitosten rakentamisen seurauksena järvilohen lisääntymisalueet tuhoituivat. Ala-Koitajoen päävirtaus käännettiin Hiiskosken padolla tekojärven kautta Pamilon voimalaitokselle v. 1955. Pielisjokeen rakennettiin yläosan sulkeva Kaltimon voimalaitos v. 1958 ja alaosaan Kuurnan voimalaitos v. 1971, minkä jälkeen järvilohi on ollut täysin kalanviljelyn ja istutusten varassa ja se luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiin kalalajeihin. Myös järvitaimen on uhanalainen koko järvisuomessa. Kalatalousalueen vesialueilla on esiintynyt myös harjusta, mutta harjuskannan nykytila on huonosti tiedossa. Uhanalisten kalojen lisäksi Oriveden kalatalousalueen eteläisemmillä vesialueilla elelee myös Saimaan norppa, joka sekin on luokiteltu uhanalaiseksi.

Ala-Koitajoella on kaikenlainen kalastus kielletty toistaiseksi ja Pielisjoella harjoitetaan vapaa-ajankalastusta. Järvialtailla harjoitetaan vapaa-ajankalastuksen ohella myös kaupallista kalastusta, jonka tärkeimpinä saalislajeina ovat muikku, kuha, ahven, made ja lahna. Myös särki on nousemassa kaupallisesti kalastettavien kalalajien joukkoon.